Tämä laki ei koske piirimallia tai piirimallin osaa, joka ei ole omaperäinen.

Se, joka on luonut piirimallin tai jolle piirimallin luojan oikeus on siirtynyt, voi rekisteröinnillä saada yksinoikeuden piirimalliin.

Jos piirimalli on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, työnantajalla on oikeus rekisteröinnillä saada yksinoikeus piirimalliin, jollei toisin ole sovittu. Mitä näin on säädetty, koskee vastaavasti myös virkasuhteessa luotua piirimallia.

Edellä 2 momentissa olevia säännöksiä ei sovelleta sotilasopetuslaitoksia lukuunottamatta korkeakoulun opetus- tai tutkimustyössä toimivan henkilön luomaan piirimalliin.

Vastavuoroisuuden ehdolla voidaan asetuksella säätää, että yksinoikeuden voi saada muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö.

Erityisestä syystä voidaan myös muutoin kuin vastavuoroisuuden ehdolla säätää asetuksella enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, että yksinoikeuden voi saada muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö.

Rekisteröintiä on haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona piirimalli ensimmäisen kerran levitettiin yleisölle.

Yksinoikeus päättyy, kun kymmenen vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona yksinoikeus 1 momentin mukaan alkoi.

Jollei piirimallin rekisteröintiä ole haettu tai piirimallia ole levitetty yleisölle viidentoista vuoden kuluessa piirimallin luomisvuoden päättymisestä, ei yksinoikeutta voida enää saada.

Yksinoikeus piirimalliin tai oikeus käyttää piirimallia 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla (käyttöoikeus) voidaan luovuttaa toiselle. Piirimallin kappaleen luovutukseen ei sisälly piirimalliin liittyvän oikeuden luovutusta.

Piirimallista saa jokainen valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä, piirimallia koskevaa opetusta ja piirimallin analysointia varten. Näin valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Omaperäisessä piirimallissa saadaan käyttää 9 §:ssä tarkoitetun analysoinnin tuloksia. Analysoidun piirimallin yksinoikeuden haltijalla ei ole oikeutta näin luotuun piirimalliin.

Jos joku integroidun piirin hankkiessaan ei tiennyt eikä hänellä myöskään ollut perusteltua syytä epäillä, että piiri on valmistettu lainvastaisesti, hän saa levittää piirin edelleen tai tuoda sen maahan. Piirin piirimallin yksinoikeuden haltijalla on kuitenkin oikeus kohtuulliseen korvaukseen levityksestä tai maahantuonnista, joka on tapahtunut sen jälkeen kun levittäjä tai maahantuoja on saanut tietää piirin lainvastaisesta valmistamisesta tai kun hänellä on ollut perusteltu syy epäillä tätä.

Integroidun piirin, joka on yksinoikeuden haltijan suostumuksella tai 11 §:n säännösten mukaisesti levitetty yleisölle, saa levittää edelleen ja tuoda maahan.

Asetuksella voidaan säätää, että integroidun piirin saa levittää edelleen ja tuoda maahan ainoastaan, jos 1 momentissa tarkoitettu levittäminen on tapahtunut asetuksessa mainitussa valtiossa.

Rekisteriviranomaisena on patentti- ja rekisterihallitus.

Rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti rekisteriviranomaiselle.

Rekisteröintihakemuksen tulee sisältää piirimallin yksilöimiseksi tarvittava aineisto. Tarkempia säännöksiä hakemuksen muodosta ja sisällöstä annetaan asetuksella.

Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu.

Samassa hakemuksessa ei saa hakea rekisteröintiä kahteen tai useampaan piirimalliin.

Hakijalla ja yksinoikeuden haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä rekisteriviranomaisessa kaikissa hakemusta ja rekisteröityä piirimallia koskevissa asioissa.

Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai jos rekisteriviranomainen havaitsee olevan muita esteitä piirimallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksellä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.

Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, jos hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain kerran.

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este piirimallin rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

Jos joku rekisteriviranomaiselle väittää, että hänellä on parempi oikeus piirimalliin kuin hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa. Jos kannetta ei nosteta määräajassa, väite jätetään ottamatta huomioon, mistä on mainittava välipäätöksessä.

Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta piirimalliin, rekisteröintihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus piirimalliin kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.

Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä, hyväksyä tai peruuttaa.

Kun piirimalli merkitään piirimallirekisteriin, on rekisteröinnistä kuulutettava ja hakijalle annettava rekisteröintitodistus.

Milloin yksinoikeus piirimalliin on siirtynyt toiselle tai sen käyttöoikeus on luovutettu, siitä on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä piirimallirekisteriin. Sama koskee yksinoikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttö- tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava rekisteristä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava 30 §:n 3 momentissa tarkoitettuun oikeuteen.

Yksinoikeutta piirimalliin koskevissa riita- ja muissa asioissa katsotaan yksinoikeuden haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty piirimallirekisteriin.

Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että yksinoikeus piirimalliin on siirtynyt hänelle tai että hän on saanut siihen käyttö- tai panttioikeuden ja jos hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei piirimallia koskevan yksinoikeuden tai käyttö- tai panttioikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt oikeutensa merkitsemistä piirimallirekisteriin.

Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä, jollei 24 a tai 24 b §:stä muuta johdu.

Hakija voi vaatia liikesalaisuuden suojaamiseksi päätöstä, jonka mukaan piirimallin yksilöimiseksi tarvittava aineisto on pidettävä salassa.

Salassapitovaatimus voi kohdistua enintään puoleen integroidun piirin kerrosten määrästä. Vaatimus voi koskea piirimallin kerroksen osaa. Vaatimuksesta tulee selvästi käydä ilmi, mihin hakemuskirjeen liitteisiin se kohdistuu.

Ne liitteet, joihin salassapitovaatimus kohdistuu, tulee jättää erilleen muista liitteistä tai jättää yhdessä muiden liitteiden kanssa kahtena sarjana siten, että salassapitovaatimuksen kohteena olevat liitteet sisältyvät vain toiseen sarjaan.

Liikesalaisuuden piiriin ei lueta asiakirjaa tai muuta aineistoa, joka on välttämätön piirimallin yksilöimiseksi taikka piirimallin luomisvuoden tai piirimallin rekisteröintihakemuksen tekemistä edeltäneen piirimallin yleisölle levittämisen ajankohdan määrittämiseksi.

Jos piirimallin rekisteröinti ei täytä 2 tai 17 §:ssä mainittuja edellytyksiä, kuka tahansa voi esittää vaatimuksen piirimallin rekisteröinnin julistamiseksi kokonaan tai osittain mitättömäksi.

Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee tuoda esiin ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Ellei maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi.

Vaatimusta piirimallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröinnin siirtämisestä on vireillä.

Rekisteriviranomaisen on ilmoitettava 25 §:n nojalla tehdystä vaatimuksesta rekisteröinnin haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa määräajan kuluessa. Jos hän ei annetun määräajan kuluessa vastusta vaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan mitättömäksi.

Jos rekisteröinnin haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on tutkittava esitetty vaatimus.

Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen johdosta toteaa, että piirimallin rekisteröinti ei täytä 2 tai 17 §:ssä mainittuja edellytyksiä, rekisteröinti on julistettava kokonaan tai osittain mitättömäksi.

Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, on päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoiman.

Piirimallin rekisteröintiä tai rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevaan lopulliseen päätökseen voi hakija tai rekisteröinnin haltija hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.

Päätökseen, jolla 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 21 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty, voi hakija hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty, voi vaatimuksen tekijä hakea muutosta.

Rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valituksen käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).

Jos piirimalli on rekisteröity muulle kuin 3 §:n mukaan siihen oikeutetulle, tuomioistuimen on piirimalliin kohdistuvaan oikeuteen oikeutetun kanteesta siirrettävä rekisteröinti hänelle.

Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos rekisteröinnin haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun piirimalli rekisteröitiin tai yksinoikeus rekisteröityyn piirimalliin siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta piirimallin rekisteröinnin jälkeen.

Jos se, jolta rekisteröinti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan käyttää piirimallia 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta tai muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa piirimallin käyttöä tai aloittaa aiottu käyttö pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä rekisteriin merkityn käyttöoikeuden haltijalla.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen tai liikkeen osan mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se on tarkoitettu käytettäväksi.

Jos piirimallin yksinoikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä, rekisteriviranomaisen on poistettava piirimalli rekisteristä ja julistettava yksinoikeus lakanneeksi.

Jos yksinoikeus piirimalliin on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, piirimallia ei saa haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai riitaa ei ole lopullisesti ratkaistu.

Kun piirimallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty tai rekisteriviranomainen on julistanut yksinoikeuden lakanneeksi, rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.

Jos rekisteröinnin hakija vetoamalla hakemukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen kuin hakemusasiakirjat ovat 24 §:n nojalla tulleet julkisiksi, hänen on pyynnöstä annettava suostumuksensa siihen, että tämä saa tutustua asiakirjoihin.

Joka kääntymällä suoraan toisen puoleen, ilmoituksessa, tuotteen päällyksessä tai muulla tavoin ilmoittaa, että rekisteröintiä on haettu tai että se on myönnetty, ilmaisematta kuitenkaan samalla hakemuksen tai rekisteröinnin numeroa, on velvollinen pyynnöstä viipymättä antamaan sanotun tiedon. Jos ilmoituksesta ei nimenomaan käy ilmi, että rekisteröintiä on haettu tai että rekisteröinti on myönnetty, mutta se on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsityksen, asianomaisen on pyynnöstä viipymättä ilmoitettava, onko rekisteröintiä haettu tai onko se myönnetty.

Rangaistus tässä laissa tarkoitettuun oikeuteen kohdistuvasta teollisoikeusrikoksesta säädetään rikoslain 49 luvun 2 §:ssä.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tässä laissa piirimallin suojaksi annettuja säännöksiä, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, piirimallirikkomuksesta sakkoon.

Joka tahallaan tai muusta kuin vähäisestä huolimattomuudesta laiminlyö 33 §:ssä säädetyn piirimallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon. Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 35 ja 36 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Jos joku loukkaa piirimalliin kohdistuvaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

Tuomioistuin voi 37 a §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään yksinoikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään piirimallia loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon piirimallin väitetyn loukkaajan, välittäjän ja yksinoikeuden haltijan oikeudet.

Ennen 37 a §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista tuomioistuin voi yksinoikeuden haltijan hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että yksinoikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan piirimalliin kohdistuvaa yksinoikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen.

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä. Edellä 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 37 a §:ssä tarkoitettua kannetta nosteta tuomioistuimessa kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 37 a §:ssä tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta valmistaa integroidun piirin tai muun piirimallin kappaleen taikka levittää tai tuo maahan piirimallin tämän lain säännösten vastaisesti, on velvollinen suorittamaan yksinoikeuden haltijalle kohtuullisen hyvityksen ja korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen piirimallin käyttämisestä.

Piirimalliin kohdistuvan yksinoikeuden loukkauksen perusteella voidaan hyvitystä tai korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta hyvityksestä ja korvauksesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) on säädetty.

Jos joku valmistaa integroidun piirin tai muun piirimallin kappaleen taikka levittää tai tuo maahan piirimallin tämän lain säännösten vastaisesti, tuomioistuin voi yksinoikeuden haltijan vaatimuksesta, sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, loukkauksen jatkumisen estämiseksi määrätä, että integroitu piiri tai muu piirimallin kappale on hävitettävä tai muutettava taikka luovutettava yksinoikeuden haltijalle lunastusta vastaan. Edellä sanottua ei ole sovellettava siihen, joka vilpittömässä mielessä on hankkinut integroidun piirin tai muun piirimallin kappaleen tai erityisen oikeuden siihen.

Integroitu piiri tai muu piirimallin kappale voidaan takavarikoida, milloin teollisoikeusrikoksen voidaan olettaa tapahtuneen. Tällöin on sovellettava, mitä takavarikosta säädetään pakkokeinolaissa (806/2011).

Tuomioistuin voi 1 momentissa tarkoitetun määräyksen sijasta, jos siihen on erityisiä syitä, tehdystä vaatimuksesta antaa luvan siihen, että 1 momentissa tarkoitettu integroitu piiri tai muu piirimallin kappale yksinoikeuden haltijalle suoritettavaa erityistä korvausta vastaan voidaan tuomioistuimen määräämin ehdoin levittää yleisölle tai muutoin käyttää aiottuun tarkoitukseen.

Jos piirimallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella rekisteriviranomaisen päätöksellä julistettu mitättömäksi, ei 35, 38 tai 39 §:ssä taikka rikoslain 49 luvun 2 §:ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita.

2 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/106.

Tuomioistuin voi piirimalliin kohdistuvan yksinoikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen yksinoikeutta piirimalliin. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.

Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.

Syyte rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta oikeutta piirimalliin loukkaavasta teollisoikeusrikoksesta sekä tämän lain 35 §:ssä tarkoitetusta piirimallirikkomuksesta ja 36 §:ssä tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 38 §:n mukainen hyvitys- ja korvausvaatimus sekä 39 §:n mukainen vaatimus sen estämättä, mitä 42 §:ssä säädetään.

Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.

Edellä 43 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen oikeuteen pyytää lausunto rekisteriviranomaiselta sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 22 §:ssä säädetään markkinaoikeuden oikeudesta pyytää lausunto.

Käsitellessään 43 §:ssä tarkoitettua asiaa käräjäoikeudella voi olla apunaan asiantuntijoina enintään kaksi tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijajäsentä.

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.

Asiantuntijan oikeudesta palkkioon säädetään tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä.

Edellä 43 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen velvollisuuteen ilmoittaa ratkaisusta rekisteriviranomaiselle sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 23 §:ssä säädetään markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisusta.

Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Rekisteriviranomainen voi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä rekisteröintihakemuksista ja niiden käsittelystä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.

Tätä lakia sovelletaan myös piirimalliin, joka on luotu ennen tämän lain voimaantuloa. Jos piirimalli on levitetty yleisölle ennen tämän lain voimaantuloa, voi siihen rekisteröinnillä saada tämän lain mukaisen yksinoikeuden edellyttäen, että rekisteröintihakemus tehdään kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tällaisen piirimallin saa kuitenkin levittää yleisölle ja tuoda maahan tämän lain säännösten estämättä.