Tätä lakia sovelletaan liiketoimintaa harjoittavaan valtion laitokseen (liikelaitos), johon sitä on erikseen annettavassa laissa (laitoskohtainen laki) säädetty sovellettavaksi.

Tässä laissa säädetään liikelaitosten toiminnan, talouden ja hallinnon perusteista.

Liikelaitoksen toimialasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisessa laissa.

Liikelaitoksen on toimittava eduskunnan ja valtioneuvoston sille asettamien palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden sekä liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.

Liikelaitoksen tulostavoitteesta päättää valtioneuvosto sen mukaan kuin 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Tulostavoite on asetettava niin, että liikelaitos voi saavuttaa 2 momentissa tarkoitetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.

Liikelaitosta koskevia tuloarviota ja määrärahoja otetaan valtion talousarvioon vain siltä osin kuin tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa säädetään.

Liikelaitos ratkaisee ne toimintaansa, talouttansa ja hallintoansa koskevat asiat, joita ei tässä laissa säädetä eduskunnan hyväksyttäviksi taikka tässä laissa tai laitoskohtaisessa laissa säädetä valtioneuvoston tai ministeriön ratkaistaviksi.

Milloin liikelaitos hallitsee välittömästi niin monta kotimaisen tai ulkomaisen osakeyhtiön taikka siihen rinnastettavan yhtiön osaketta, että liikelaitoksella on enemmän kuin puolet yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä, on yhtiö liikelaitoksen tytäryhtiö. Liikelaitos ja sen edellä tarkoitettu tytäryhtiö muodostavat valtion liikelaitoskonsernin (liikelaitoskonserni).

Jos liikelaitoksella muutoin on hallinnan tai sopimuksen perusteella välitön määräämisvalta yhtiössä ja huomattava osuus yhtiön toiminnan tuloksesta, on yhtiö niin ikään liikelaitoksen tytäryhtiö.

Liikelaitoskonserniin ei kuulu tytäryhtiön tai usean tytäryhtiön yhdessä hallitsema muu yhtiö.

Liikelaitoksen tytäryhtiöön, jonka toiminta muodostaa epäolennaisen osan liikelaitoskonsernin toiminnasta, ei sovelleta, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä liikelaitoskonsernin hallinnon yleisistä perusteista.

Liikelaitoksella on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta.

Peruspääoma on liikelaitokseen pysyvästi sijoitettua voiton tuloutuksen perusteena olevaa pääomaa.

Muu oma pääoma on liikelaitokselle sen voitosta osoitettua pääomaa, jota voidaan myös siirtää peruspääomaan.

Liikelaitoksen menojen rahoittamiseksi myönnettävistä korvauksista säädetään 9 §:ssä.

Liikelaitos päättää tuottamistaan palveluista ja tavaroista perittävistä hinnoista, jollei laitoskohtaisessa laissa säädetä toisin.

Hinnat päätetään liiketaloudellisin perustein. Laitoskohtaisessa laissa voidaan säätää myös muista hinnoitteluperusteista. Hinnoista päätettäessä on otettava huomioon 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.

Liikelaitos saa ottaa toimintaansa varten lainaa, jonka takaisinmaksuaika on enintään kaksitoista kuukautta sekä toimitusluottoa (lyhytaikainen laina) siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Liikelaitosten lyhytaikaisen lainan yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään 336 400 000 euroa.

Liikelaitokselle voidaan laitoskohtaisessa laissa antaa eduskunnan suostumuksen rajoissa oikeus ottaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lainaa.

Jos liikelaitos ei kykene vastaamaan lainanotostaan, valtio vastaa siitä. Liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista antaa määräyksiä valtioneuvosto.

Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa määräraha korvauksen myöntämiseen liikelaitokselle määrätyn tehtävän suorittamiseksi sekä asetettujen palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden saavuttamiseksi. Liikelaitos hoitaa asianomaisen tehtävän myönnetyn korvauksen ja tehtävästä saatavien muiden tulojen sekä tarvittaessa lisäksi muista tehtävistä syntyvän ylijäämän rajoissa.

Valtioneuvosto voi tehdä 1 momentissa tarkoitettuja päätöksiä muulloinkin kuin alustavan tulos- ja rahoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä tai ohjeita liikelaitosten investoinneista ja muusta taloudenhoidosta.

Valtioneuvosto voi hyväksyä suunnitelman liikelaitoksen talouden ja toiminnan vuotta pitempää ajanjaksoa koskevista tavoitteista.

Liikelaitokselle voidaan eduskunnan suostumuksen rajoissa antaa oikeus vakuuden antamiseen liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta. Vakuutta ei kuitenkaan saa antaa sellaisen tytäryhtiön lainasta, joka yksin tai yhdessä usean tytäryhtiön kanssa hallitsee muuta yhtiötä. Valtioneuvosto antaa määräyksiä liikelaitosten vakuuksien rajoista ja ehdoista.

Lainan tai avustuksen myöntämisessä liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä.

Liikelaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus.

Hallituksen jäsenet määrää valtioneuvosto enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään yhden jäsenen tulee edustaa liikelaitoksen henkilöstöä. Henkilöstöä edustavan jäsenen tulee olla liikelaitoksen palveluksessa, jollei erityisestä syystä asetuksella toisin säädetä. Tarkempia säännöksiä hallituksen kokoonpanosta ja asettamisesta annetaan tarvittaessa laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa.

Valtioneuvosto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään.

Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin hallituksen muillakin jäsenillä. Henkilöstöä edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa liikelaitoksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja tai henkilöstön palvelussuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

Liikelaitoksen toimintaa hoitaa ja kehittää sekä hallituksen päätösten toimeenpanosta huolehtii toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajan on noudatettava hallituksen määräyksiä ja annettava hallitukselle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista.

Valtioneuvosto nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan nimittää määräajaksi tai toistaiseksi. Toimitusjohtaja voidaan sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/94) 25 §:n 2 momentissa ja työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, irtisanoa, kun siihen on syytä.

Liikelaitoksen henkilöstön toimitusjohtajaa lukuun ottamatta nimittää tai ottaa ja irtisanoo liikelaitos, jollei laitoskohtaisessa laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Liikelaitoksen virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan valtion virkasuhdetta koskevia säännöksiä ja virkaehtosopimusten määräyksiä.

Liikelaitos tekee henkilöstön palkkauksesta virkaehtosopimuksen, jos niin laissa säädetään.

Liikelaitos tekee henkilöstöä koskevan työehtosopimuksen sen mukaan kuin asetuksessa säädetään.

Liikelaitokseen voidaan soveltaa, sen mukaan kuin liikelaitos on siitä päättänyt, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) sijasta yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78). Konserniyhteistyössä liikelaitoskonsernissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä viimeksi mainitun lain 11 c–11 e §:ssä, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 15 §:ssä ja 16 §:n 1 momentissa säädetään.

Liikelaitos, johon sovelletaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia, voi tehdä mainitun lain 14 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.

Liikelaitoksella on oma rahatoimi. Liikelaitosten rahavarojen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä maksuliikkeestä antaa valtiovarainministeriö tarkempia määräyksiä.

Liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin kirjanpidon perusteista määrää valtioneuvosto ottaen huomioon kirjanpitolain (655/73) ja osakeyhtiölain (734/78) säännökset. Tarkempia määräyksiä liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin kirjanpidosta antaa valtiokonttori.

Valtioneuvosto asettaa vuosittain liikelaitoksen hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan vähintään kaksi ja enintään viisi esteetöntä tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla liiketoimintaa harjoittavien valtion laitosten kirjanpitoon ja tilintarkastukseen perehtyneitä.

Liikelaitoksen tilintarkastajien on myös tarkastettava liikelaitoskonsernin tilinpäätös.

Jos liikelaitoksella on liikelaitoskonserniin kuuluva tytäryhtiö, liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että tytäryhtiön tilintarkastajaksi valitaan, mikäli mahdollista, vähintään yksi liikelaitoksen tilintarkastajista. Liikelaitoksen tilintarkastajalla on oikeus toimittaa tytäryhtiön tarkastus siinä laajuudessa kuin hän katsoo tarpeelliseksi sekä saada tytäryhtiön hallitukselta ja toimitusjohtajalta pyytämänsä selvitys ja apu.

Valtioneuvosto voi antaa tilintarkastuksesta tarkempia määräyksiä.

Liikelaitos ja liikelaitoskonserni ovat valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen alaisia.

Valtioneuvosto vahvistaa liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätöksen. Valtioneuvosto päättää sen perusteella liikelaitoksen voiton tuloutuksesta valtion talousarvioon sekä muista toimenpiteistä, joihin liikelaitoksen toiminnan ja talouden johdosta on tarpeen ryhtyä. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä liikelaitosten voiton tuloutuksesta ennakkoon.

Liikelaitos antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin toiminnasta.

Liikelaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa, viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa liikelaitosta koskevissa asioissa.

Osakkeiden hankinnassa ja luovutuksessa liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä. Jos osakkeiden arvo on huomattava tai yhtiösuhdetta on muuten pidettävä merkittävänä, osakkeiden hankintaan samoin kuin luovutukseen on saatava valtioneuvoston lupa.

Mitä 1 momentissa on säädetty osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta, on vastaavasti sovellettava osakkuuteen tai jäsenyyteen muussa yhtiössä taikka yhteisössä sekä osallistumiseen sellaiseen muuhun yhteistoimintaan, josta liikelaitos saattaa joutua taloudelliseen vastuuseen.

Liikelaitos käyttää hallitsemiensa osakkeiden osalta osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia samoin kuin 2 momentissa tarkoitettuihin tekemiinsä sitoumuksiin liittyviä oikeuksia noudattaen valtioneuvoston antamia määräyksiä.

Liikelaitos ei saa antaa vakuutta vieraasta sitoumuksesta. Vakuuden saa liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön puolesta kuitenkin antaa 12 §:n 3 momentin nojalla määrätyissä rajoissa.

Mitä tässä pykälässä säädetään osakkeiden luovutuksesta, ei kuitenkaan sovelleta oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) 3 §:ssä tarkoitettuun valtion kiinteistövarallisuuteen kuuluviin osakkeisiin.

Liikelaitoksen hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttaminen tapahtuu sen mukaan kuin valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta erikseen säädetään.

Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet ja muut henkilöstölle keskitetysti suoritettavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja korvaukset samoin kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten perhe-eläkkeet maksetaan valtion tulo- ja menoarvioon otetuista määrärahoista sen mukaan kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erikseen säädetty.

Valtion liikelaitosten maksamista eläkemaksuista säädetään valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1372/89). Muut 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää.

Vakuutusten ottamisessa liikelaitoksen on noudatettava valtioneuvoston antamia määräyksiä.

Valtioneuvosto päättää yleisistä periaatteista, joilla liikelaitoksen hallinnassa olevaa valtion omaisuutta ja liikelaitoksen toimintaa kohtaavat vahingot voidaan korvata valtion tulo- ja menoarviosta. Liikelaitoksen vahinkojen korvaamisesta aiheutuneista kustannuksista voidaan liikelaitokselta periä valtion tulo- ja menoarvioon tuloutettava maksu, jonka yleiset perusteet vahvistaa valtioneuvosto. Valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset valtion korvaamisen ehdoista.

Milloin liikelaitokselle on korvattu valtion tulo- ja menoarviosta liiketoiminnassa käytettävää omaisuutta tai liiketoimintaa kohdannut vahinko, siirtyy oikeus korvauksen saamiseen vahingon aiheuttajalta valtiokonttorille.

Valtioneuvoston ratkaistaviin tämän lain 11 §:n 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdan ja vastaavin osin saman pykälän 2 momentin, 12 §:n 2 momentin, 14 §:n sekä 15 §:n 3 momentin mukaan kuuluvat asiat voidaan laitoskohtaisessa laissa siirtää asianomaisen ministeriön ratkaistaviksi.

Jos tätä lakia säädetään sovellettavaksi valtion laitoksena ennestään toimivaan liikelaitokseen, sen henkilöstö siirtyy laitoskohtaisen lain tullessa voimaan liikelaitoksen palvelukseen.

Liikelaitoksen aloittaessa toimintansa valtioneuvosto päättää eduskunnan valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä antaman valtuutuksen nojalla liikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi tai lainaehdoin annetuksi.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.