1987 kum. eduskunnan 2.12.1977 hyväksymä kanslian ohjesääntö 1480/2015 1.1.2016 364/1998 1.6.1998 1200/2003 1.1.2004 634/1997 11/2006 1.2.2006 muutt. 32 §:ää 168/1992 1.3.1992 muutt. 10 ja 12 §:ää 752/1996 1.1.1997 1375/1994 1.3.1995 osin poikkeuks., ks. voim.tulosäännös 487/1991 1.4.1991 722/2000 1.1.2001 1191/2004 1.1.2005 7/1928 722/2000 722/2000

320/1987 Eduskunnan kanslian ohjesääntö

Tämä ohjesääntö on kumottu ohjesäännöllä 4.12.2015/1480, joka on voimassa 1.1.2016 alkaen.

Eduskunta on 13 päivänä helmikuuta 1987 valtiopäiväjärjestyksen 90 §:n nojalla hyväksynyt eduskunnan kanslialle seuraavan ohjesäännön:

 Eduskunnan kanslian tehtävät ja organisaatio
1 §

Eduskunnan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset suorittaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät.

Eduskunnan kanslian päällikkönä on eduskunnan pääsihteeri.
2 §

Eduskunnan kanslia jakaantuu keskuskansliaan ja hallinto-osastoon. Lisäksi kansliassa on valiokuntasihteeristö.

Valiokuntasihteeristön päällikkönä on eduskunnan apulaispääsihteeri. Keskuskanslian päällikkönä on eduskunnan lainsäädäntöjohtaja. Hallinto-osaston päällikkönä on eduskunnan hallintojohtaja.
3 §

Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto.

Hallinto-osastossa on hallintotoimisto, tilitoimisto, kiinteistötoimisto ja tietohallintotoimisto.

Kansliatoimikunnan päätöksellä toimistoon voidaan perustaa jaostoja.

Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Tietohallintotoimiston päällikkönä on tietohallintopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kansliatoimikunnan määräämä muu eduskunnan kanslian virkamies.
4 §

Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö, tieto- ja viestintäyksikkö sekä turvallisuusyksikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Tieto- ja viestintäyksikössä on Eduskunnan kirjasto, sisäinen tietopalvelu ja eduskuntatiedotus.

Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja, tieto- ja viestintäyksikön päällikkönä tieto- ja viestintäjohtaja ja turvallisuusyksikön päällikkönä turvallisuusjohtaja. Eduskunnan kirjaston päällikkönä on Eduskunnan kirjaston johtaja, sisäisen tietopalvelun päällikkönä tietopalvelupäällikkö ja eduskuntatiedotuksen päällikkönä tiedotuspäällikkö.
Keskuskanslian ja sen toimintayksiköiden tehtävät
5 §

Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja julkaisemisesta sekä asiakirjojen jakelusta ja varastoinnista.
6 §

Pöytäkirjatoimiston tehtävänä on laatia täysistuntojen pöytäkirjat.
7 §

Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on: (12.2.1991/487)

1)

kääntää Suomen perustuslain 51 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ruotsin kielelle;

 2)

kääntää eduskunnan toimintaan liittyvät muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ruotsin tai suomen kielelle;

 3)

avustaa ruotsinkielisten eduskunnan vastausten ja kirjelmien laadinnassa;

 4)

järjestää tulkkaus täysistunnossa ja valiokunnissa.
8 §

Asiakirjatoimiston tehtävänä on:

 1)

huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimittamisesta, painattamisesta, asiasanoituksesta, asiakirjojen muusta käyttöön välittämisestä sekä eduskunnan muista painatustöistä;

 2)

toimittaa valtiopäiväasiakirjojen julkaisusarjaa;

 3)

huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja varastoinnista yhdessä eduskunnan kanslian muiden yksiköiden kanssa;

 4)

laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä koskevia rekistereitä sekä toimittaa niihin perustuvia hakemistoja;

 5)

huolehtia keskuskanslian yhteisistä tekstinkäsittelypalveluista; sekä

 6)

huolehtia eduskunnan monistuspalveluista.
9 §

9 § on kumottu P:llä 20.6.2000/722

9 a §

9 a § on kumottu P:llä 11.6.1997/634

Hallinto-osaston ja sen toimintayksiköiden tehtävät
10 §

Hallinto-osasto huolehtii kansliatoimikunnan kokousten järjestelystä.

Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

eduskunnan talousarviota ja taloudenhoitoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua;

 2)

eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontilintarkastajain kanslian talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa;

 3)

eduskuntataloa ja eduskunnan käytössä olevia muita tiloja sekä niiden kalustoa;

 4)

edustajanpalkkiosta annetun lain (328/47) mukaisia ja niihin verrattavia toimenpiteitä; sekä

5)

eduskunnan henkilöstöhallintoa, mikäli asia ei kuulu keskuskanslian tai valiokuntasihteeristön käsiteltäviin.

Osasto käsittelee ne muut eduskunnan kanslian hallintoasiat, jotka eivät kuulu toisille toimintayksiköille.
11 §

Hallintotoimisto huolehtii, jollei kansliatoimikunta toisin määrää, pöytäkirjan pitämisestä kansliatoimikunnan kokouksissa ja pöytäkirjan otteiden antamisesta.

Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

kaluston ja konttorikoneiden hankintaa, käyttöä ja hoitoa;

2 kohta on kumottu P:llä 14.5.1998/364

3)

eduskunnan henkilöstöhallintoa, mukaan lukien henkilöstökoulutuksen ja sisäisen tiedotuksen, sikäli kuin asia kuuluu hallinto- osaston käsiteltäviin;

 4)

virastopalvelujen järjestämistä; sekä

 5)

työsuojelua ja työterveydenhoitoa.

Toimisto käsittelee myös ne muut hallinto-osaston asiat, jotka eivät kuulu toisille toimintayksiköille.
12 §

Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä (460/1988) ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.

13 §

Kiinteistötoimisto huolehtii eduskunnan kiinteistöistä.

Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa;

 2)

kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa;

 3)

eduskunnan kiinteistöjen siivoushuoltoa;

 4)

eduskunnan ulkoalueiden talonmiestehtäviä; sekä

 5)

LVI- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa.
13 a §

Tietohallintotoimisto huolehtii eduskunnan tietotekniikkapalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä sovittaa yhteen tietojärjestelmien kehittämistä.

Tietohallintotoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

tietotekniikan tai tietojärjestelmien käyttöä, huoltoa ja kehittämistä;

 2)

tietotekniikkaan liittyvien hankintojen, palvelujen ja koulutuksen järjestämistä; sekä

 3)

tietoturvaa.
Valiokuntasihteeristön tehtävät
14 §

Valiokuntasihteeristön tehtävänä on huolehtia valiokuntien tarvitsemista sihteeripalveluista sekä valiokunnissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja siihen liittyvien avustavien toimintojen järjestämisestä.

Euroopan unionin toimielinten kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on valiokuntasihteeristössä EU-sihteeristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta antaa tarkempia määräyksiä EU-sihteeristön tehtävistä.
Muiden toimintayksiköiden tehtävät
15 §

Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista, eduskunnan sisäisestä tietopalvelusta ja eduskuntatiedotuksesta.

Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.

Sisäinen tietopalvelu huolehtii kansanedustajien ja muiden eduskunnassa työskentelevien tietopalveluista.

Eduskuntatiedotus huolehtii tiedotustoiminnasta, yhteensovittaa eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotusta ja antaa siinä tarvittavaa asiantuntijatukea.
16 §

Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suhteita Euroopan unionin toimielimiin. Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yksikön tehtävistä.
17 §

Turvallisuusyksikön tehtävänä on vastata eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä kaikissa olosuhteissa sekä pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta.
Virkamiesten tehtävät
18 §

Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liittyvistä tehtävistä on säädetty eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 75 §:ssä.

Pääsihteerin tehtävänä eduskunnan kanslian päällikkönä on kansliatoimikunnan alaisuudessa johtaa ja valvoa kanslian toimintaa. Tällöin hänen tehtävänään on:

 1)

huolehtia yleisesti siitä, että kanslialla on työskentelyn vaatima toimintavalmius ja että kanslian toimintaa suunnitellaan ja johdetaan tehokkaasti ja henkilökunnan sijoitus ja käyttö eri tehtäviin on tarkoituksenmukainen;

 2)

tehdä kansliatoimikunnalle tarpeellisiksi katsomiansa esityksiä kanslian toiminnan kehittämiseksi;

 3)

valvoa erityisesti kansliaa koskevien lainsäädäntö- ja muiden tärkeimpien asioiden valmistelua;

 4)

esitellä kansliatoimikunnassa sen määräämät kanslian keskeisimmät nimitysasiat;

 5)

käsitellä asiat, jotka kansliatoimikunta niiden laadun vuoksi on antanut pääsihteerin tehtäväksi; sekä

 6)

ratkaista hänen päätettäväkseen säädetyt ja määrätyt asiat.
19 §

Esimiestehtävissä toimivien tehtävänä on:

 1)

johtaa, valvoa, kehittää ja suunnitella yksikkönsä ja alaistensa toimintaa sekä toimialaansa kuuluvien asioiden hoitoa;

 2)

jakaa tehtävät alayksiköille tai virkamiehille sekä huolehtia asioiden tehokkaasta ja joutuisasta valmistelusta;

 3)

käsitellä tärkeimmät yksikölle kuuluvat asiat;

 4)

huolehtia alaisensa henkilökunnan kehittämisestä ja asianmukaisten työskentelytilojen ja -välineiden järjestämisestä;

 5)

seurata yleistä kehitystä toimialallaan; sekä

 6)

ratkaista heidän päätettäväkseen säädetyt ja määrätyt asiat.
20 §

Apulaispääsihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19 §:ssä on säädetty:

 1)

avustaa pääsihteeriä hänen tehtäviensä hoitamisessa;

 2)

huolehtia valiokuntien toiminnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta;

 3)

johtaa ja valvoa valiokuntien apuna valiokuntien sihteerien toimintaa; sekä

 4)

huolehtia mahdollisuuksien mukaan muutoinkin eduskunnan lainsäädäntötyön teknisestä tasosta ja sen kehittämisestä.
21 §

Lainsäädäntöjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty:

 1)

toimia eduskunnan notaarina;

 2)

huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta;

 3)

avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä;

 4)

ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä

 5)

valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua.
22 §

Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on huolehtia edustajien tekemien kysymysten ja aloitteiden sekä muiden vastaavien valtiopäiväasiakirjojen vastaanottamisesta ja käsittelyn käynnistämisestä sekä keskuskanslialle kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisestä. Vanhempi eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.

2 momentti on kumottu P:llä 20.6.2000/722

23 §

Eduskuntasihteerin tehtävänä on avustaa keskuskanslian palvelutoiminnassa. Lisäksi eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
24 §

Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty:

 1)

huolehtia kansliatoimikunnan kokousten järjestelyistä ja toimia esittelijänä kansliatoimikunnassa sekä esitellä eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 10 ja 71 §:n nojalla pääsihteerin ratkaistavaksi kuuluvat asiat;

2)

toimia eduskunnan hallinnassa olevien kiinteistöjen isännöitsijänä;

 3)

vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian kanssa;

 4)

huolehtia eduskunnan kanslian toimintaan osoitettujen voimavarojen ja organisaation rakenteen sekä suunnittelu-, päätöksenteko-, toiminta- ja seurantajärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja muutenkin kanslian henkilöstö- ja muun hallinnon jatkuvasta suunnittelusta ja kehittämisestä; sekä

 5)

johtaa ja valvoa kanslian hallintoon kuuluvien määräaikaistehtävien suorittamista ja muita hallintoon liittyviä toimintoja.
25 §

Valiokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty puhemiesneuvoston vahvistamissa valiokuntien yleisohjeissa.
25 a §

Tieto- ja viestintäjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty, vastata eduskuntaviestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä, eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotuksen yhteensovittamisesta ja tiedotuksessa tarvittavan asiantuntijatuen antamisesta.
Asioiden käsittely
26 §

Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, tieto- ja viestintäyksikön, kansainvälisten asiain yksikön ja turvallisuusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa.

Jos asia koskee pääsihteeriä tai 1 momentissa mainittua päällikköä, ratkaisee asian puhemies.
27 §

Hallintojohtaja ratkaisee, sen mukaan kuin kansliatoimikunta ohjeissaan määrää, irtaimisto- ja laitehankintoja sekä vuokrausta, huoltoa ja korjausta koskevat asiat samoin kuin muut eduskunnan kanslian hallintoa ja määrärahojen käyttöä koskevat asiat, jotka eivät ole merkitykseltään laajakantoisia tai periaatteellisia.

Hallintojohtaja ratkaisee myös asiat, jotka koskevat:

 1)

virkavapauden myöntämistä eduskunnan kanslian virkamiehelle sairauden vuoksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan johdosta taikka palkattomana enintään yhdeksi kuukaudeksi muun kuin edellä mainitun syyn johdosta;

 2)

enintään yhden kuukauden pituista viranhoitoa 1 kohdassa tarkoitetuissa virkavapaustapauksissa;

 3)

ikälisän tai muun säännönmukaisen palkanlisän myöntämistä; sekä

 4)

eläkkeitä koskevien valvontatietojen antamista valtiokonttorille.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu muu kuin lakisääteinen virkavapaus ja 2 kohdassa tarkoitettu asia koskee keskuskansliaan tai valiokuntasihteeristöön kuuluvaa virkamiestä, ei hallintojohtaja saa ratkaista asiaa vastoin mainitun toimintayksikön päällikön lausuntoa.
28 §

Eduskunnan kanslian virkamies ratkaisee esittelystä ne päätösvaltaansa kuuluvat asiat, joista kansliatoimikunta on niin määrännyt.

Esittelystä ratkaistujen asioiden toimituskirjat allekirjoittaa ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
29 §

Kansliatoimikunta voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, omasta aloitteestaan tai pääsihteerin esityksestä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen muuten virkamiehen ratkaistaviin kuuluvan asian.

Pääsihteeri voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen muulle eduskunnan kanslian virkamiehelle kuuluvan asian, jos hän katsoo asian laadun sitä vaativan.
30 §

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenen eduskunnan kanslian virkamiehen ratkaistaviin asia kuuluu, pääsihteeri voi ratkaista toimivaltakysymyksen tai saattaa sen kansliatoimikunnan päätettäväksi.
31 §

Asia, joka koskee keskuskansliaa, hallinto-osastoa ja valiokuntasihteeristöä tai ainakin kahden mainitun toimintayksikön toimialaa, käsitellään siinä toimintayksikössä, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Valmistelun tulee tapahtua tarpeen mukaan yhteistoiminnassa toisten toimintayksiköiden kanssa. Epäselvässä tapauksessa pääsihteeri määrää, missä toimintayksikössä asia on käsiteltävä.
Erinäiset säännökset
32 §

Kelpoisuusehtona vaaditaan:

 1)

pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus;

 2)

hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;

 3)

lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;

 4)

tieto- ja viestintäjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

 5)

kansainvälisten asiain yksikön johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

 6)

turvallisuusjohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

 7)

valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön tai, jos hänen pääasiallisena tehtävänään ei ole käsitellä lainsäädäntöasioita, asianomaisen valiokunnan toimialan hyvä tuntemus;

 8)

toimistopäälliköltä, tietohallintopäälliköltä, henkilöstöpäälliköltä, apulaistoimistopäälliköltä ja atk-päälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin;

 9)

tietopalvelupäälliköltä, tiedotuspäälliköltä, apulaistietopalvelupäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

 10)

kirjaston johtajalta, johtavalta tietoasiantuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopäälliköltä ja verkkopalveluasiantuntijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatioalan opinnot, sekä hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

 11)

eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta;

 12)

kansainvälisten asiain yksikön apulaisjohtajalta ja kansainvälisten asiain neuvokselta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kansainvälisten asiain sihteeriltä soveltuva korkeakoulututkinto sekä kaikilta mainituilta hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

 13)

työterveyslääkäriltä lääketieteen lisensiaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys työterveyshuoltoon; sekä

 14)

intendentiltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran toimialaan kuuluviin asioihin.

Kelpoisuusehtona muilta kuin 1 momentissa mainituilta eduskunnan kanslian virkamiehiltä vaaditaan virkaan, toimeen tai tehtävään soveltuva koulutus ja se, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran, toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
33 §

Asianosainen, joka on tyytymätön eduskunnan kanslian virkamiehen päätökseen, voi saattaa päätöksen kansliatoimikunnan käsiteltäväksi vaatimalla sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
34 §

Pääsihteerin sijaisesta on säädetty eduskunnan työjärjestyksen 75 §:ssä.

Apulaispääsihteerin sijaisena valiokuntasihteeristön päällikön tehtävissä toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Lainsäädäntöjohtajan sijaisena toimii vanhempi eduskuntasihteeri. Hallintojohtajan sijaisena toimii hallintotoimiston toimistopäällikkö tai tämänkin ollessa estynyt hallinto-osaston muut toimistojen päälliköt virkaikäjärjestyksessä.

Tieto- ja viestintäjohtajan ja turvallisuusjohtajan sijaisena toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Tietopalvelupäällikön sijaisena toimii apulaistietopalvelupäällikkö, tiedotuspäällikön sijaisena apulaistiedotuspäällikkö ja kirjaston johtajan sijaisena tieto- ja viestintäjohtajan määräämä johtava tietoasiantuntija.

Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö. Hallintotoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö ja tietohallintopäällikön sijaisena atk-päällikkö.

Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö. Hallintotoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö, kiinteistötoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii turvallisuuspäällikkö ja tietohallintopäällikön sijaisena atk-päällikkö.

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa sijaisen määrää asianomainen esimies.
35 §

Toimintayksiköiden sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaoista määrätään tarvittaessa tarkemmin kansliatoimikunnan ja asianomaisten esimiesten päätöksillä.

Eduskunnan kanslian virkamies on velvollinen esimiestensä määräyksestä suorittamaan muitakin kuin vahvistetun työnjaon mukaan hänelle kuuluvia tehtäviä.
36 §

Yhteistoiminnan toteuttamisesta eduskunnan kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan vahvistamassa yhteistoimintaohjeessa.
37 §

Tarkempia määräyksiä tämän ohjesäännön täytäntöönpanosta voidaan antaa kansliatoimikunnan vahvistamassa eduskunnan kanslian johtosäännössä ja kansliatoimikunnan päätöksillä.
38 §

Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.

Tällä ohjesäännöllä kumotaan eduskunnan 2 päivänä joulukuuta 1977 hyväksymä eduskunnan kanslian ohjesääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän ohjesäännön 32 §:n säännökset kelpoisuusehdoista eivät koske virkamiestä siinä virassa, toimessa tai tehtävässä, jossa hän ohjesäännön voimaan tullessa on tai johon hänet tätä ennen on nimitetty.
Voimaantulo ja soveltaminen

Samalla eduskunta on päättänyt, että

eduskunnan kanslian ohjesääntö julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 12.2.1991/487:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991. Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten tarvittaviin toimenpiteisiin.

 25.2.1992/168:

Nämä ohjesäännön muutokset tulevat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

 2.12.1994/1375:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

PNE 1/94, HaVM 14/94

 8.10.1996/752:

Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

PNE 2/96, HaVM 13/96, EK 21b/96

 11.6.1997/634:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.

 14.5.1998/364:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1998.

PNE 1/1998, EK 12/1998

 20.6.2000/722:

Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

PNE 3/2000, PeVM 11/2000, EK 16b/2000

 5.12.2003/1200:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

PNE 1/2003, HaVM 10/2003, EK 41/2003

 10.11.2004/1191:

Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

 12.12.2005/11 v. 2006:

Tämä eduskunnan kanslian ohjesäännön muutos tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006.

PNE 2/2005, PeVM 8/2005, EK 34/2005