Ulkomaalaisvirastolle osoitettu kansalaisuuslain 4 §:ssä tarkoitettu kansalaisuushakemus on laadittava vahvistetun kaavan mukaiselle lomakkeelle. Hakemus on annettava asuinpaikkakunnan poliisille.

Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan suomen tai ruotsin kielen taidosta, verotettavista tuloista ja varallisuudesta sekä verojen suorittamisesta.

Poliisin on liitettävä hakemukseen väestötietojärjestelmässä olevat tiedot hakijasta, hänen kansalaisuudestaan, perhesuhteistaan ja Suomessa asumisestaan sekä, jos hakemuksessa mainituista henkilöistä on merkintöjä rikosrekisterissä, näitä koskevat rikosrekisteri-ilmoitukset.

Poliisin on kansalaisuushakemuksesta antamassaan lausunnossa ilmoitettava, mistä lähtien hakija on asunut Suomessa ja onko hakija elänyt kunniallisesti, sekä muut tiedossa olevat seikat, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Poliisi lähettää hakemusta koskevat asiakirjat ulkomaalaisvirastolle.

Ulkomaalaisvirasto voi hankkia lausunnon hakemuksesta suojelupoliisilta. Suojelupoliisi voi kutsua hakijan antamaan hakemuksen johdosta tarvittavia tietoja.

Ulkomaalaisvirasto voi hankkia lausunnon hakemuksesta myös hakijan asuinpaikkakunnan sosiaaliviranomaiselta. Lausunnossaan sosiaaliviranomaisen on ilmoitettava, onko hakijan ja hänen perheensä toimeentulo katsottava turvatuksi, sekä muut tiedossa olevat seikat, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Kansalaisuuslaissa tarkoitettu ilmoitus kansalaisuuden saamiseksi on laadittava vahvistetun kaavan mukaiselle lomakkeelle. Ilmoitus annetaan asuinpaikkakunnan poliisille, joka toimittaa sen lausuntoineen ulkomaalaisvirastolle.

Poliisin on liitettävä ilmoitukseen väestötietojärjestelmässä olevat tiedot ilmoittajasta, hänen kansalaisuudestaan, perhesuhteistaan ja Suomessa asumisestaan.

Suomen kansalaisuudesta vapauttamista koskeva hakemus on laadittava vahvistetun kaavan mukaiselle lomakkeelle ja annettava ulkomaalaisvirastolle.

Hakemuksessa on ilmoitettava syy, minkä vuoksi hakija haluaa vapautua Suomen kansalaisuudesta, ja siihen on liitettävä selvitys hakijan henkilöllisyydestä, hänen kansalaisuuksistaan, perhesuhteistaan ja asuinpaikastaan sekä siitä, mikä kunta hänen kotikunnakseen on viimeksi merkitty väestörekisterijärjestelmään.

Ulkomaalaisvirastolle osoitettu kansalaisuuslain 8 b §:ssä tarkoitettu hakemus kansalaisuuden säilyttämisestä on laadittava vahvistetun kaavan mukaiselle lomakkeelle ja annettava ulkomaalaisvirastolle.

Hakemukseen on liitettävä todistus hakijan henkilöllisyydestä, suomen tai ruotsin kielen taidosta, sekä muut lomakkeessa mainitut selvitykset.

Henkilön, joka tekee hakemuksen tai ilmoituksen Suomen kansalaisuuden saamiseksi lapselle tai hakee lapselle vapautusta Suomen kansalaisuudesta, on esitettävä selvitys siitä, kenen huollossa lapsi on.

Kun lapsella on useampia huoltajia ja hakemuksen tai ilmoituksen on tehnyt vain yksi heistä, hakijan tai ilmoittajan on osoitettava tiedoksisaantitodistuksin, että muut huoltajat ovat saaneet hakemuksesta tai ilmoituksesta tiedon.

Jos jonkun huoltajan olinpaikka on tuntematon eikä sitä kohtuudella saada selville, ei tiedoksisaantitodistusta kuitenkaan vaadita.

Kun kansalaisuuslaissa kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on asuminen maassa, tämä on osoitettava asumistodistuksella tai muulla todistuksella.

Hakijan tai ilmoittajan on tarvittaessa osoitettava, että hän ei ulkomailla asuessaan ole saanut vieraan valtion kansalaisuutta hakemuksesta, ilmoituksesta tai nimenomaisesta suostumuksestaan.

Hakijan tai ilmoittajan tulee asiakirjoilla luotettavasti selvittää kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen tai menettämisen perusteena olevat tosiseikat.

Viranomaisella on oikeus vaatia hakijalta tai ilmoittajalta muukin kansalaisuutta koskevan asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys.

Jos hakija tai ilmoituksen tekijä asuu ulkomailla, voidaan kansalaisuuslain 8 b, 9 ja 13 §:ssä tarkoitettu hakemus sekä 3 a ja 3 b §:ssä tarkoitettu ilmoitus ulkomailla jättää asianomaiseen Suomen diplomaattiseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon. Tämän on toimitettava hakemus tai ilmoitus lausuntoineen ja tarvittavine selvityksineen ulkoasiainministeriön välityksellä ulkomaalaisvirastolle.

Milloin kansalaisuuslaissa tai tässä asetuksessa tahi vahvistetun kaavan mukaisessa lomakkeessa tarkoitettua asiakirjaa ei ole ulkomailta saatavissa, tulee edustuston erikseen harkita, millainen muu asiakirja tai selvitys vastaa sitä ja on luotettava sekä riittävä.

Ulkomaalaisviraston on annettava todistus kansalaisuuslain 4 §:n 3 momentissa tai 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun ehdon täyttymisestä.

Kun henkilö on tullut ilmoituksesta tai hakemuksesta Suomen kansalaiseksi tai menettänyt Suomen kansalaisuuden, ulkomaalaisviraston on viipymättä ilmoitettava siitä väestörekisterikeskukselle. Samoin on meneteltävä, kun henkilö on vapautettu Suomen kansalaisuudesta tai kun on annettu kansalaisuuslain 13 §:n mukainen selitys.

Jos ulkomaalaisvirasto muuten toteaa, että henkilön kansalaisuus on muu kuin kunnan kotipaikkarekisteriin tai väestörekisteriin on merkitty, on siitä ilmoitettava väestörekisterikeskukselle.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut ilmoitukset on lähetettävä myös ulkoasiainministeriölle, suojelupoliisille ja paikalliselle poliisille.

Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985. Sillä kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1968 annettu kansalaisuusasetus (402/68).