Hypoteekkiyhdistys on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu luottolaitos. Sen erityistarkoituksena on etupäässä pitkäaikaisina lainoina hankituista varoista myöntää pitkäaikaisia lainoja pääasiassa joko kiinnitysvakuutta tai muuta turvaavaa vakuutta vastaan.

Hypoteekkiyhdistyksen toiminimessä on oltava sana hypoteekkiyhdistys.

Ainoastaan hypoteekkiyhdistys on oikeutettu toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan käyttämään nimityksiä hypoteekkiyhdistys.

3 momentti on kumottu L:lla 27.6.2003/595.

Hypoteekkiyhdistyksen jäseniä ovat sen perustajat viiden vuoden ajan perustamisesta lukien ja lainanottajat.

Lainanottaja, joka on hypoteekkiyhdistykseltä saanut lainaa ainoastaan valtion varoista, ei ole hypoteekkiyhdistyksen jäsen.

Hypoteekkiyhdistyksen jäsen ei vastaa hypoteekkiyhdistyksen sitoumuksista eikä hänellä ole oikeutta sen omaisuuteen eikä osuutta sen tuottamaan voittoon.

Hypoteekkiyhdityksen voi perustaa vähintään 20 luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä.

Vähintään puolella hypoteekkiyhdistyksen perustajista on oltava asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei Rahoitustarkastus myönnä hypoteekkiyhdistykselle lupaa poiketa tästä vaatimuksesta. Lupa voidaan myöntää, jos se ei vaaranna hypoteekkiyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä hypoteekkiyhdistyksen hoitamista varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti.

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana.

Perustamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus.

Milloin hypoteekkiyhdistyksen säännöissä on määrätty, että perustajille tai heidän edunsaajilleen voidaan maksaa takaisin heidän hypoteekkiyhdistykseen sijoittamansa pääoma, voi tällainen takaisinmaksu tapahtua vain edellytyksin, että 26 §:ssä mainittu lisäpääoma on maksettu kokonaan takaisin ja ettei hypoteekkiyhdistyksen vakavaraisuus takaisinmaksun johdosta vaarannu.

Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää hypoteekkiyhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta. Jos enemmistö kokouksessa saapuvilla olevista jäsenistä kannattaa muutosehdotusta, on se, muutettuna tai muuttamattomana, siirrettävä lopullisesti päätettäväksi toiseen, aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävään kokoukseen. Jos ehdotusta siinä muodossa kuin se edellisessä kokouksessa hyväksyttiin, tässä kokouksessa kannattaa vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista jäsenistä, katsotaan se hyväksytyksi.

2 momentti on kumottu L:lla 28.12.2001/1505.

Ilmoituksessa on oltava hallituksen vakuutus, että hypoteekkiyhdistyksen peruspääoma on täysin maksettu, ja siihen on liitettävä säännöt sekä oikeaksi todistettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätöksestä.

Muuten on soveltuvin osin voimassa, mitä kaupparekisteriin tehtävistä ilmoituksista on säädetty.

Ennen merkitsemistä kaupparekisteriin hypoteekkiyhdistys ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona. Hallitus voi kuitenkin käyttää puhevaltaa hypoteekkiyhdistyksen perustamista koskevissa asioissa ja muutoin ryhtyä toimenpiteisiin peruspääomaa varten suoritettavan maksun saamiseksi.

Hypoteekkiyhdistyksen puolesta ennen sen merkitsemistä kaupparekisteriin tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Hypoteekkiyhdistyksen perustamista koskevasta sopimuksesta johtuvasta tai sen allekirjoittamisen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu kuitenkin hypoteekkikaupparekisteriin.

Hypoteekkiyhdistyksen jäsenten päättämisvaltaa käyttävät hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa läsnä olevat jäsenet.

Hallitus voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen saa osallistua myös siten, että jäsen käyttää täysimääräisesti päättämisvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei 7 momentissa tarkoitetusta jäsenen äänioikeuden käyttöä koskevasta ilmoituksesta muuta johdu ja jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.

Hallitus voi myös päättää, että hypoteekkiyhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät täysimääräisesti päättämisvaltaa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei 7 momentissa tarkoitetusta jäsenen äänioikeuden käyttöä koskevasta ilmoituksesta muuta johdu ja jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä

Hallitus voi päättää, että 1–3 momentissa tarkoitettuun hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen saa osallistua lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen hypoteekkiyhdistyksen kokousta tai kokouksen aikana, jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla osallistumiskeinolla voi käyttää vain osaa jäsenen oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä toisin määrätä.

Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumiskeinon järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään 2 ja 3 momentissa säädetyn mukaisesti osallistuvia sekä niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus on otettava muuttamattomana päätöksenteon kohteeksi hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa.

Jos hypoteekkiyhdistyksen 2–4 momentissa tarkoitetutun tietoliikenneyhteyden tai hypoteekkiyhdistyksen kokouksen järjestämiseen käytetyn muun teknisen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti, hypoteekkiyhdistyksen kokouksen puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä. Edellytyksenä on, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden jäsenten tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.

Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen, joka haluaa käyttää kokouksessa äänioikeuttaan, tulee ilmoittaa tästä hypoteekkiyhdistykselle. Määräaika johon mennessä ilmoitus tulee tehdä, saa olla enintään kolme vuorokautta ennen kokousta.

Jos jäsen käyttää puhevaltaansa 12 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti hypoteekkiyhdistyksen kokouksen aikana, hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa voidaan yhdistellä ja muokata tällaisia kysymyksiä ja muita puheenvuoroja ennen kuin ne ja vastaus saatetaan hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen osallistuvien nähtäväksi tai kuultavaksi. Edellytyksenä on, että menettely on tarpeen hypoteekkiyhdistyksen kokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, menettely helpottaa kokouksen seuraamista, on omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja että se ei olennaisesti muuta puheenvuorojen sisältöä. Menettelyn periaatteista on päätettävä kokouksen alussa tai hypoteekkiyhdistyksen säännöissä. Alkuperäiset muuten kuin kokouksen aikana suullisesti pidetyt puheenvuorot on säilytettävä vähintään vuosi hypoteekkiyhdistyksen kokouksesta.

Kullakin jäsenellä, jolla ei ole erääntyneitä maksuja suorittamatta hypoteekkiyhdistykselle, on kokouksessa yksi ääni.

Yksityistä jäsentä saa valtakirjalla edustaa vain hänen puolisonsa tai toinen äänioikeutettu jäsen. Oikeushenkilöä voi edustaa sen lakimääräinen edustaja tai valtuutettu asiamies, vaikka hän ei olisikaan hypoteekkiyhdistyksen jäsen. Kukaan ei saa valtuutettuna asiamiehenä edustaa useampaa kuin yhtä jäsentä.

Milloin useammat henkilöt ovat vastuussa lainasta, voivat he vain yhteisesti käyttää äänioikeuttaan tai valtuuttaa jonkun keskuudestaan tai toisen hypoteekkiyhdistyksen jäsenen edustamaan itseään. Jos aviopuolisot vastaavat lainasta yhteisesti, on toisella heistä ilman valtakirjaa oikeus edustaa toista puolisoa.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekoon tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa, eikä myöskään päätöksen tekoon tilintarkastajan valitsemisesta.

Hypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous on pidettävä vuosittain säännöissä määrättynä aikana. Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan on siinä kokouksessa käsiteltävä tahi jotka hallitus tai vähintään kolme jäsentä on kirjallisesti esittänyt käsiteltäväksi ja jotka mainitaan kokouskutsussa.

Kokouskutsussa on mainittava 12 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä 12 §:n 4 momentissa tarkoitetuista jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei tässä laissa tai hypoteekkiyhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jonka hyväksi useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitseminen voidaan kuitenkin jos säännöissä niin on määrätty, jättää hypoteekkiyhdistyksen jäsenten toimitettavaksi erityisellä vaalitoimituksella, ottaen kuitenkin huomioon sen mitä äänioikeudesta 13 §:ssä on säädetty.

Hypoteekkiyhdistyksen hallintoa hoitavat hallintoneuvosto ja hallitus.

Vähintään puolella hypoteekkiyhdistyksen hallituksen jäsenistä sekä toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Rahoitustarkastus myönnä hypoteekkiyhdistykselle lupaa poiketa tästä vaatimuksesta. Lupa voidaan myöntää, jos se ei vaaranna hypoteekkiyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä hypoteekkiyhdistyksen hoitamista varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti.

Hallituksen jäsen ja varajäsen ei saa kuulua hallintoneuvostoon.

Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvostossa on oltava vähintään kymmenen jäsentä. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että hypoteekkiyhdistystä hoidetaan varovaisesti ja huolellisesti lain ja sääntöjen mukaisesti sekä hypoteekkiyhdistyksen kokouksen ja hallintoneuvoston päätöksiä noudattaen.

Hypoteekkiyhdistyksen hallituksessa on oltava vähintään viisi jäsentä, jotka valitsee hallintoneuvosto. Lisäksi hallitukseen kuuluvat hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja ja muu johtaja.

Hallituksen tehtävänä on hypoteekkiyhdistyksen toiminnan johto lain ja sääntöjen sekä hypoteekkiyhdistyksen kokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden mukaan.

Hypoteekkiyhdistyksen hallitus kantaa ja vastaa hypoteekkiyhdistyksen puolesta. Haaste on katsottava hypoteekkiyhdistykselle annetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle tai sille, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa hypoteekkiyhdistyksen toiminimi.

Hypoteekkiyhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus laaditaan kirjanpitolain (1336/1997) ja luottolaitostoiminnasta annetun lain ja niiden nojalla annettujen säännösten sekä Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee päivätä ja allekirjoittaa tilinpäätös ja toimintakertomus. Jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä tai toimintakertomuksesta, tätä koskeva lausuma on sisällytettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä isäntien kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettavaksi.

Hypoteekkiyhdistys on oikeutettu harjoittamaan toimialaansa kuuluvaa liiketoimintaa tässä ja muualla laissa säädetyin rajoituksin.

2 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1345.

Hypoteekkiyhdistyksen on käytettävä hankkimansa lainavarat ensisijaisesti lainojen antamiseen jäsenilleen ja jäseniksi ilmoittautuville.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske valtion varoista välitettyjen lainojen myöntämistä.

3 momentti on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

Lainan saadessaan lainanottaja on velvollinen suorittamaan hypoteekkiyhdistykselle liittymismaksun.

Lainanottajalta voidaan myös periä, milloin se harkitaan tarpeelliseksi, hypoteekkiyhdistyksen hallinto- ja muiden kustannusten peittämiseen vuosittainen hallintolisämaksu.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainanottajaa.

Lainanottajien suorittamat liittymismaksut on kokonaisuudessaan siirrettävä vararahastoon.

Hypoteekkiyhdistykselle voidaan hypoteekkiyhdistyksen kokouksen päätöksellä hallituksen esityksestä ulkopuolelta kootuista varoista muodostaa lisäpääoma, mikäli sellainen hypoteekkiyhdistyksen toiminnan jatkamiseksi tai kehittämiseksi on tarpeen.

Lisäpääoma voidaan maksaa takaisin ainoastaan siten, ettei hypoteekkiyhdistyksen peruspääomaa vähennetä ja ettei minään vuonna makseta takaisin enempää kuin puolet edellisen vuoden voitosta. Lisäpääoman takaisinmaksuun sovelletaan lisäksi, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 8 §:ssä säädetään omien varojen vähimmäismäärästä johtuvista rajoituksista.

3 momentti on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

Hypoteekkiyhdistyksen selvitystilaan ja konkurssiin sovelletaan soveltuvin osin mitä säästöpankkilain (1502/2001) 8 luvussa säädetään.

Mikäli selvitystilassa olevan hypoteekkiyhdistyksen toimintaa ei ole päätetty jatkaa eikä hypoteekkiyhdistyksen omaisuutta ole luovutettu konkurssiin, voidaan sen jälkeen, kun hypoteekkiyhdistyksen velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erilleen ja muut sitoumukset täytetty, perustajille tai heidät edunsaajilleen maksaa takaisin heidän hypoteekkiyhdistykseen sijoittamansa pääoma, mikäli takaisinmaksu sääntöjen mukaan on mahdollista.

Jos omaisuutta jää tämän jälkeen jäljelle, on ylijäämä käytettävä hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen määräämään tarkoitukseen. Ylijäämän käytöstä päättää tarvittaessa Rahoitustarkastus.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyä menettelyä noudatetaan myös siinä tapauksessa, että hypoteekkiyhdistys on joutunut konkurssitilaan ja konkurssimenettelyn jälkeen varoja on jäljellä.

Päätös kahden tai useamman hypoteekkiyhdistyksen yhtymisestä tai hypoteekkiyhdistyksen jakamisesta useammaksi hypoteekkiyhdistykseksi on tehtävä samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muuttaminen. Sama koskee päätöstä hypoteekkiyhdistyksen toiminnan lopettamisesta, paitsi milloin hypoteekkiyhdistyksen varat ovat tappioiden takia siinä määrin vähentyneet, että hypoteekkiyhdistyksen omasta pääomasta on ainakin puolet katsottava menetetyksi eikä hypoteekkiyhdistyksen oma pääoma täytä asetettuja vakavaraisuusvaatimuksia, tai milloin käy ilmi, ettei hypoteekkiyhdistys voi täyttää sitoumuksiaan.

Rahoitustarkastus antaa kussakin yksityistapauksessa tarkemmat määräykset siitä, miten on meneteltävä hypoteekkiyhdistyksiä yhdistettäessä tai hypoteekkiyhdistystä useaksi itsenäiseksi hypoteekkiyhdistykseksi jaettaessa.

Hypoteekkiyhdistyksen toiminnan lakatessa muuten kuin 1 momentissa tarkoitettujen tappioiden tai maksuvaikeuksien johdosta on sen ylijääneet varat käytettävä hypoteekkiyhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti säännöissä määrättyyn tarkoitukseen ottaen huomioon 3 §:n 3 momentissa oleva säännös. Perustajille tai heidän edunsaajilleen voidaan kuitenkin, jos säännöissä on tätä koskeva määräys, maksaa takaisin heidän hypoteekkiyhdistykseen sijoittamansa pääoma.

Jos hypoteekkiyhdistys omistaa osakeyhtiön kaikki osakkeet, hypoteekkiyhdistyksen hallitus ja osakeyhtiön hallitus voivat sopia osakeyhtiön sulautumisesta hypoteekkiyhdistykseen. Sulautumisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä säästöpankkilain 81 §:ssä säädetään.

Tätä lakia on sovellettava myös sen voimaan tullessa olemassa olevaan, huhtikuun 24 päivänä 1925 hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain (130/25) nojalla toimivaan Suomen Hypoteekkiyhdistykseen ja tammikuun 8 päivänä 1927 asuntohypoteekkiyhdistyksistä annetun lain (1/27) nojalla toimivaan Suomen Asuntohypoteekkipankkiin noudattaen kuitenkin seuraavia siirtymäsäännöksiä.

Edellä 23 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika on luettava alkavaksi lain voimaantulosta.

Suomen asuntohypoteekkipankin on kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta palautettava valtiolle pankin pohjarahastoa vastaavat valtion obligaatiot.

Mikäli jompikumpi 1 momentissa mainituista hypoteekkiyhdistyksistä tekee kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta 28 §:n mukaisen päätöksen yhtymisestä toiseen hypoteekkiyhdistykseen ja päätöksen edellyttämä yhtyminen toteutetaan, ei ensiksi mainitun hypoteekkiyhdistyksen ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin sääntöjensä muuttamiseksi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen Asuntohypoteekkipankki on kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun 2 momentissa mainitut sääntöjen muutokset on vahvistettu, ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 §:ssä on säädetty.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.

Tällä lailla kumotaan 24 päivänä huhtikuuta 1925 hypoteekkiyhdistyksistä annettu laki (130/25), 8 päivänä tammikuuta 1927 asuntohypoteekkiyhdistyksistä annettu laki (1/27), 17 päivänä maaliskuuta 1933 hypoteekkiyhdistyksen ja asuntohypoteekkiyhdistyksen toiminnan keskeyttämisestä sekä niiden suoritustilasta ja konkurssista annettu laki (90/33) ja 9 päivänä maaliskuuta 1945 eräitä valtion varoilla lainoitustoimintaa harjoittavia rahalaitoksia koskevista poikkeussäännöksistä annettu laki (228/45) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.