Taideteollisen korkeakoulun tehtävänä on antaa ylintä taideteollisen alan opetusta, harjoittaa alan tutkimusta ja tuotekehitystä sekä muutoinkin edistää taideteollisen alan kehitystä.

Toiminnassaan korkeakoulun on pyrittävä kehittämään opiskelevaa nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Korkeakoulussa voi olla valtion tulo- ja menoarvion rajoissa erillisiä opetus-, tutkimus- ja palvelulaitoksia.

Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Tarvittaessa voidaan korkeakoulun laitoksia sijoittaa myös muille paikkakunnille.

Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.

Sisäisissä asioissaan korkeakoululla on itsehallinto siten kuin asetuksella säädetään.

Korkeakoululle on yksinomaan sitä koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.

Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä voi päästä opiskelijaksi korkeakouluun.

Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Yhteisopetus tapahtuu suomen kielellä ja henkilökohtainen ohjaus opiskelijan äidinkielellä. Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja tutkinnoissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä.

Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mukaan vakinaisesti toimimaan opettajana korkeakoulussa, saa käyttää opetuskielenä muutakin kieltä kuin korkeakoulun opetuskieltä.

Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yksityisellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä kielellä.

Korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä. Opettajalta vaadittavasta ruotsin kielen taidosta säädetään asetuksella.

Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa.

Muuhun kuin opettajan virkaan pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.

Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuksella.

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita korkeakoulun piirissä toimitettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.

Edellä 1 §:n 3 momentissa mainittujen laitosten monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi voidaan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton henkilö, siten kuin asetuksella säädetään.

Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja, joiden hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.

Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 8 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaavan viran haltijalla.

Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisöille näiden tilaamia tutkimus- ja muita palvelutehtäviä. Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä perittävistä maksuista säädetään asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut määrätään eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoimista suoritettavain maksujen perusteista 17 päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/42) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973 ja sillä kumotaan Taideteollisesta oppilaitoksesta 8 päivänä tammikuuta 1965 annettu laki (3/65).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin jotka ovat tarpeen taideteollisen korkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.