Vedenalaisella johdolla tarkoitetaan tässä laissa Suomen aluevesille, talousvyöhykkeelle tai aavan meren alueelle laskettua kaapelia tai putkijohtoa.

Suomen aluevesirajan ulkopuolella tämä laki koskee vain Suomen lipun alla purjehtivaa alusta, Suomen kansalaista ja suomalaista yhteisöä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta katkaisee vedenalaisen johdon tai vahingoittaa sitä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, vedenalaisen johdon rikkomisesta sakkoon.

Jos vedenalaista johtoa laskettaessa, rakennettaessa tai kuntoon pantaessa vahingoitetaan toista johtoa, olkoon ensiksi sanotun johdon omistaja, vaikkei vahingon aiheuttamisesta voitaisikaan tuomita rangaistukseen, velvollinen vahingoittuneen johdon omistajalle korvaamaan johdon korjaamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset.

Jos aluksesta vedenalaisen johdon vahingoittumisen välttämiseksi on uhrattu ankkuri tahi verkko tai muu kalastusväline, olkoon johdon omistaja velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon.

Korvauksen saamisen ehtona on, että aluksen päällikkö, mikäli mahdollista, heti tapahtuman jälkeen sen toteamiseksi kirjoittaa siitä laivapäiväkirjaan, jos sellainen on olemassa, tai erikseen laadittavaan pöytäkirjaan lyhyen kertomuksen, minkä aluksen miehistö allekirjoituksellaan vahvistaa oikeaksi, sekä myös neljässäkolmatta tunnissa aluksen saapumisesta ensimmäiseen satamaan ja joka tapauksessa niin pian kuin mahdollista tämän saapumisen jälkeen tekee merilaissa säädetyn meriselityksen. Jos meriselitys tehdään Suomessa, tulee asianomaisen tuomioistuimen viipymättä ilmoittaa se ulkoasiainministerille, joka ensi tilassa saattaa ilmoituksen vedenalaisen johdon omistajan kotimaan Suomessa olevan lähetystön tai konsuliviranomaisen tietoon.

Tämä laki tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta 1965, ja sillä kumotaan eräiden vedenalaisten kaapeleiden suojelemisesta 16 päivänä joulukuuta 1938 annettu laki (398/38).